Parhaan kansainvälisen elokuvan Oscar-palkinnon shortlist


Eilen julkistettiin parhaan kansainvälisen elokuvan Oscar-palkinnon ehdokkaiden shortlist eli kaikkien ehdokkaan kisaan lähettäneiden maiden väliltä valittiin kymmenen elokuvaa, joiden välillä tehdään lopulliset ehdokasvalinnat, joita on vain viisi.

Yhteensä 94 maata lähetti oman ehdokkaansa kisaan, mukaan lukien Suomi. Selma Vilhusen ohjaama Hölmö nuori sydän ei kuitenkaan päässyt edes shortlistille. Palkinnon nimi oli aikaisemmin paras vieraskielinen elokuva, mutta kategorian nimi muutettiin viime huhtikuussa parhaaksi kansainväliseksi elokuvaksi (Best International Feature), sillä ilmeisesti Oscar-akatemia tuomitsi sanan "Foreign" (Foreign Language Film) vanhanaikaiseksi.

Jokseenkin hämmästyttävästi se ei kuitenkaan muuttanut palkinnon kriteerejä, läksy, jonka Nigeria oppi kantapään kautta. Maa, jonka virallinen kieli on englanti, yritti ensimmäistä kertaa luikerrella mukaan muuttuneen kategorian ehdokkaaksi, vain pettyäkseen karvaasti, sillä englanninkielisiä elokuvia ei vieläkään hyväksytä parhaan kansainvälisen elokuvan ehdokkaaksi, vaikka vieraskielisyydestä ei palkinnon nimessä pidetäkään.

Asiasta ehti jo nousta kohukin ja muun muassa tuohtui Ava DuVernay. Mutta myös Itävallan ehdokaselokuva diskattiin kisasta, sillä valtaosa senkin dialogista oli englanniksi. Kolmas kisasta pois jätetty ehdokaselokuva tuli Afghanistanista, sillä Oscar-akatemialla oli ilmeisesti vaikeuksia selvittää ehdokkuuden tehneen tahon virallisuus.

Mielenkiintoista on se, että esimerkiksi Irlanti lähetti kisaan ehdokkaaksi arabian kielisen elokuvan, Australia thain kielisen, Yhdistynyt kuningaskunta njandžan kielisen, joten kyllä on englanninkielisten maidenkin mahdollista osallistua, eikä ketään sinänsä syrjitä. Itse seison kyllä Akatemian päätöksen takana. Englanti on muutenkin niin dominoiva kieli, että on hyvä vain, että muitakin kielialueita tuetaan, oli palkinnon nimi mikä tahansa.


Oscar-akatemian mielestä kymmenen parasta vieraskielistä, kansainvälistä elokuvaa vuonna 2019 siis on:

Nabarvené ptáče
(Tšekki)
ohj. Václav Marhoul


Elokuva on ensimmäinen elokuva, joka on tehty ns. "interslavic" kielellä. En löytänyt edes suomennosta kyseisen kielen nimeksi. Elokuva on mustavalkoinen sotaelokuva, joka kertoo yksinasuvasta juutalaispojasta toisen maailmansodan aikaan. Jo valmiiksi raskaalta kuulostava elokuva ei sisältäne paljonkaan puhetta, sillä sitä tähdittää kuitenkin anglosaksisen maailman tähtiä aina Julian Sandsista Harvey Keiteliin ja Stellan Skarsgårdista Udo Kieriin. Elleivät he sitten tosissaan ole opetelleet tätä interslaavista kieltä...  Skarsgårdilla on ainakin pitänyt kiirettä. Hän tähditti myös Norjan ehdokaselokuvaa (ei päässyt kymmenen parhaan listalle). Elokuva on kerännyt valtavasti ylistystä ja onpa sitä jo keretty vertaamaan Tarkovskyyn. Guardian ehkä kuvannee elokuvan parhaiten sanomalla: "Julma, vihlova, kolmetuntinen kierros helvetissä".






Tõde ja õigus
(Viro)
ohj.  Tanel Toom


Naapurimaamme sentään pääsi shortlistille asti. Tämäkin tapaus kuulostaa tosi kevyeltä. Myös kolme tuntia pitkä, mutta tällä kertaa mennään vielä syvemmälle historiaan, 1800-luvun virolaiselle maatilalle ja siellä kahden naapuriviljelijän väliseen sotaan. Elokuva perustuu Viron kansalliskirjailijan A. H. Tammsaaren samannimiseen kirja(sarjaan), jossa on osia peräti viisi.






Les Misérables
(Ranska)
ohj. Ladj Ly


Ei, elokuva ei kerro tunnettua Victor Hugon tarinaa, vaan sijoittuu moderniin Ranskaan, ilmeisesti vuoden 2005 tienoille. Se kertoo väkivaltaisuuksista Pariisin lähiöissä. Elokuva voitti Jury Prize-palkinnon Cannesissa, tietysti ja Oscar-ehdokkuus lienee seuraavana listalle. Ainakin elokuva on yksi ennakkosuosikeista.






Akik maradtak
(Unkari)
ohj. Barnabás Tóth


Unkarilla on sujunut tässä kategoriassa todella hyvin 2010-luvulla. Oudosti sitä ennen olivat ehdokkaana viimeksi vuonna 1988, mutta vuodesta 2013 lähtien he ovat olleet ehdolla shortlistilla jo neljä kertaa ja ehtineetpä jopa voittaa pystin kerran (Nemesin "Son of Saul"). Pakko kyllä sanoa, että sen verran mitä on unkarilaista taidetta saanut silmien eteen, on se poikkeuksetta ollut hienoa. Tämäkin elokuva kertoo toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista.






Медена земја
(Pohjois-Makedonia)
ohj. Tamara Kotevska,
Ljubomir Stefanov


Myös Pohjois-Makedonia on brändännyt uudelleen nimensä - tietysti heidän kohdallaan vähän vähemmän oma-aloitteisesti. Tämä on dokumentti, mutta erittäin ylistetty sellainen. Rotten Tomatoesissa sillä on harvinainen 99 prosentin suosio kriitikoiden keskuudessa.






Boże Ciało
(Puola)
ohj. Jan Komasa


Toinen Keski-Euroopan maa, joka tuottaa näköjään vuodesta toiseen kunnianhimoista taidetta. Hassua kyllä kummassakin maassa sitten puolestaan poliitikot touhuavat jotain omiaan. Elokuva kertoo teini-ikäisen murhaajan tarinan ja kuinka tämä ryhtyi valepapiksi vankilasta päästyään. Mielenkiintoisen kuuloinen elokuva.






Дылда
(Venäjä)
ohj. Kantemir Balagov


Ja jälleen toista maailmansotaa. Ja myös tämä leffa keräsi palkintoja Cannesin elokuvafestivaaleilla. Myös Rotten Tomatoesin huippusuosio saavutetaan, nyt jo 100 prosentin miellyttävyydellä.






Atlantique
(Senegal)
ohj. Mati Diop


Tätä, englanniksi Atlantics, on ylistetty maasta taivaisiin. Tästä on tainneet kuulla nekin, jotka eivät maailmanelokuvia niin seuraakaan. Ainakin minun kuplassani elokuvaa on ylistetty vuolaasti. Cannesissa tämä jopa voitti toiseksi himoituimman palkinnon, Grand Prixin. Veikkaisin yhdeksi ennakkosuosikeista.






기생충
(Etelä-Korea)
ohj.  Bong Joon-ho


Parasite lienee selvin voittajasuosikki, ainakin siitä on tullut suurin menestyjä myös valtavirran suosiossa. Ohjaaja Bong Joon-ho on tietysti niin paljon tunnetumpi kuin muut shortlistille yltäneet ohjaajat (pois lukien ehkä Almodovar), että sinänsäkin vaikea pistää tätä muiden kanssa vertaillen rinnakkain. Hänhän on ohjannut filmejä jo Hollywoodissakin ja siten ehkä aloittaa kisan lähempänä maaliviivaa kuin muut kisan nimet. Toki, Parasite on kovin kehuttukin. Cannesissa se voitti sen himoituimman palkinnon Palme d'Orin.






Dolor y gloria
(Espanja)
ohj. Pedro Almodóvar


Dolor y gloria kertoo Antonion Banderasin esittämän elokuvaohjaajan elämäntarinan. Ilmeisesti tarina perustuu Almodovarin omaan elämään. Pääosissa on tietysti hänen muusina tunnetut Banderas ja Cruz, joka tällä kertaa esittää Banderasin äitiä. 







2 kommenttia:

  1. Parasitestä kuullut ainakin siinä määrin paljon hyvää, joten en yhtään ihmettelisi vaikka menisikin voittamaan. Tulee tiukka kisa Atlantiquen kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein hyvä pointti!

      Tämä nyt menee ehkä jo niin Oscar-nörtti osastolle, että ketä edes kiinnostaa, mutta sanon silti. Vieraskielisen (tai siis nyt kansainvälisen) Oscarin kisa on siinä mielessä kiva kategoria veikata, että jos joku kyseisen kategorian ehdokaselokuvista pääsee ehdolle myös "tavalliselle" puolelle ehdolle, eli parhaan leffan Oscar-ehdokkaaksi, on melkein satavarmaa veikata, että ainakin kansainvälisen kategorian voitto on jo taskussa. Olisihan se outoa, jos Akatemia ensin "ylentäisi" leffan ehdokkaaksi myös parhaan elokuvan kategoriassa, mutta sitten jättäisi palkinnotta kansainvälisen elokuvan kategoriassa.

      Esimerkkejä tällaisista tapauksista, että yksi vieraskielisen kategorian ehdokkaista on niin hyvä, että nappaa ehdokkuuden myös parhaan leffan kategoriassa ja siten pakostakin päätyy voittamaan vieraskielisen Oscarin, löytyy vaikka kuinka. Ihan jo viime vuonna Roma oli ehdolla sekä vieraskielisen elokuvan kategoriassa että parhaan elokuvan kategoriassa ja yllätys, yllätys voitti vieraskielisessä.

      Eli jos siis miettii Oscar-veikkausstrategioita, niin tämä tulisi ottaa huomioon. Ja tämä liittyy nyt siis tämän vuoden kisaan siten, että veikkaan vahvasti, että Parasite tulee saamaan ehdokkuuden myös parhaan elokuvan kategoriassa ja siten on melko vahva voittajasuosikki kansainvälisen elokuvan kategoriassa. Atlanticsin en usko saavan parhaan leffan ehdokkuutta.

      Poista