28 helmikuuta 2017

Polttarittaret (Bachelorette)

Becky (Rebel Wilson) menee naimisiin ja pyytää lukioaikaiset ystävänsä (Kirsten Dunst, Lizzy Caplan, Isla Fisher) morsiusneidoiksi. Harvinaisen yksiselitteinen elokuva, jossa tapahtumat sijoittuvat pitkälti yhteen, polttari-iltaan. Kuten pelin henkeen kuuluu, kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.

Päällimmäisin huomio, mikä itselle jäi elokuvasta käteen, oli taas toteamus siitä, kuinka hyvä näyttelijä Kirsten Dunst on. Näinkin tusinamaisessa leffassa, hän onnistuu todella huomaamattomasti viemään katsojat rankkojenkin kokemusten läpi. Ja hän tekee sen uskottavasti. Luulisi, että tälläiseen kännisekoiluleffaan ei saisi kovinkaan sujuvasti ympättyä mukaan mitään puolivillaista tai teennäistä draama-aspektia, mutta Kirsten Dunst uskottelee sen meille hyvin. Siksi pidinkin elokuvaa todella hyvänä. Siinä oli kevyet hetkensä, mutta sydämessä makaa kaunis suhde kahden ystävän välillä (Wilson & Dunst). Lukioaikaiset kokemukset heijastuivat mielestäni hienosti nykypäivän asetelmaan.

Tietysti jos elokuvallisesti arvioisin tätä teosta, niin en pitäisi sitä kovinkaan suositeltavana. Koska elokuva sijoittuu käytännössä vain yhteen känniseen, levottomaan, sekavaan polttari-iltaan, ei elokuvan juoniarkki tai rakenne ole kovinkaan vahva. Lähinnä katsoja joutuu pakoin turhautumaan koko höskään. Mutta pidin silti siitä, että tässä ei yritettykään kuvata mitään täydellisiä ihmisiä täydellisissä häissään täydellisine romansseineen - mikä ajoittain hääelokuvissaan ärsyttää ja puuduttaa. Tässä nimenomaan annettiinkin kaiken mennä pieleen. En tiedä kuinka hyvin elokuvan rääviys ja mustanpuhuva draama sopivat yhteen - usein tälläisissä tapauksissa toinen vesittää toista, mutta en minä tätä päältä poiskaan pistänyt.



...=)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...