05 heinäkuuta 2016

Aavikon kukka (Desert Flower)

Perustuu tositapahtumiin.

Waris Dirie (Liya Kebede) on lähtöisin Somaliasta. Hän syntyi köyhään paimenperheeseen, jossa syvät perinteet hallitsevat arkea. Hän pakenee perheensä luota 13-vuotiaana, kun häntä yritetään pakkonaittaa 60-vuotiaalle miehelle, vastineeksi kolmesta kamelista. Ensin hän käveli aavikon poikki maan pääkaupunkiin Mogadishuun, kunnes päätyi töihin Somalian suurlähetystöön Lontooseen. Haluton palaamaan kotimaahansa, Dirie kärsii läpi köyhyyden, kodittomuuden ja varattomuuden ja nousee lopulta kansainväliseksi huippumalliksi. Tätä platformia hän käyttää puhuakseen nuorten tyttöjen ympärileikkaamista vastaan. Instrumentaalisia hänen matkansa varrella ovat Sally Hawkinsin (osassaan yhtä aikaa ennalta-arvaamattoman mielenkiintoinen ja pysäyttävän sielukas) esittämä tanssija, joka ottaa aluksi Dirien siipiensä suojaan ja Timothy Spallin esittämä valokuvaaja, joka löytää Dirien kauneuden. Spall on mielestäni yksi niistä näyttelijöistä, joita ei tajua edes arvostavansa, ennen kuin hän antaa roolissa sen yhden merkityksellisen katseen ja sinut on myyty. Anthony Mackie tekee pienen sivuroolin.

Elokuva nostaa esiin voimakkaan viestin: joka päivä 6000 tyttöä ympärileikataan. Tämä on niin kamala, seksistinen, vanhoillinen, kaikin tavoin halveksuttava, puhumattakaan vaarallisesta, perinne, jolle ei löydy mitään varsinaista syytä. Miesten ympärileikkuun vielä jokseenkin ymmärtää hygieeniseksi hyödyksi (mm. ympärileikattujen miesten riski sairastua AIDS:iin on huomattavasti vähäisempi // unaids.org), tosin sekin pistää miettimään, että missä oloissa sitäkin tapahtuu ja kuinka välttämätön sekään operaatio oikeasti on, sen epäinhimillisyyden suhteessa hyötyyn. Mutta naisten ympärileikkuu jättää ikuiset fysiologiset ja henkiset arvet ja pahimmissa tapauksissa johtaa kuolettaviin fyysisiin vammoihin. Elokuvassa näytetään, kun Dirie kolmen vanhana ympärileikataa. Se on hyvin pysäyttävä kohtaus. Minun sydämeni särkyy joka kerta, kun näen, että vanhemmat tuppaavat tähän maailmaan lapsia, joita he sitten niin pahoin kaltoinkohtelevat.


Elie Wiesel kuoli kaksi päivää sitten. Hän on Nobel-palkittu kirjailija ja aikamme yksi suurista humanitäärisistä ajattelijoista. Hän selvisi Holokaustin ja keskitysleirin ja on toisen maailmansodan jälkeen ollut kokemuksistaan erittäin avoin, kuvaillen muun muassa sitä tunnetta, jossa ihmisyys petti hänet ja Jumala kuoli. Silti hänen voimakkain sitaattinsa kertoo yleismaallisen totuuden, jonka toivon, että tämän päivän kahtiajakaantunut, vihan valloittama maailma ottaisi sydämeensä: "The opposite of love is not hate, it is indifference". Tälläisiä elokuvia kuin Aavikon kukka, tarvitaan ja siltä silmänsä sulkeminen on välinpitämättömyyttä.


#elokuvahaaste2016 (4. Matkakertomus)




4 kommenttia:

  1. Tää on hyvä leffa, kattelin kanssa uudestaan kun töllöstä tuli. Toisaalta niin kepeä, mutta toisaalta niin karu ja vaikuttava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Tässä ei ole pelkoa liiasta mässäilystä. Välillä takaumat (joista itse en niin hirveästi perusta) syövät vähän elokuvan luonteikkuudesta pois, mutta silti voimakkaan mukaansavievä elokuva, jonka soundtrack on myös loistava!

      Poista
  2. Tämä on kyllä todella sykähdyttävä leffa, vaikka sen näkemisestä onkin itselläni kulunut jo useita vuosia. Mietteeni kuitenkin olivat aikalailla samoja kuin sinun toisessa kappaleessa kertomasi. Kirjan puolestaan satuin lukemaan tässä ihan pari viikkoa sitten. Suosittelen ehdottomasti, todella mielenkiintoinen, vaikuttava ja koukuttava, luin melkein yhdeltä istumalta. Elokuva ja kirja eivät kuitenkaan jätä täysin vihaiseksi kyseistä sairasta perinnettä kohtaan, vaikka vihaa ja inhotusta herättävätkin. Itselläni päällimmäisenä tunteena oli ihailu Warisia ja hänen päättäväisyyttään sekä uskomatonta rohkeuttaan kohtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä. On varmasti vaatinut sisua olla yksi ensimmäisistä asiasta julkisesti puhuvista. Sykähdyttävä oli kohtaus myös sairaalassa, jossa sitten miespuolinen afrikkalainen hoitaja syyllistikin Warista tämän rikkoessa perinteitä. Loistava vertauskuva muutenkin status quon vallasta.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...