27 tammikuuta 2016

Chelsea Does (Chelsea Does)

Netflixin uutuusdokumenttia tähdittää koomikko ja talk show-juontaja Chelsea Handler. Hän juonsi monta vuotta Chelsea Lately- nimistä keskusteluohjelmaa ja on tunnettu nimi Los Angelesin seurapiireissä. Hänen hyviä ystäviään on muun muassa Jennifer Aniston, Jason Biggs ja Gwyneth Paltrow. Hän on tunnettu räävikkäästä huumorintajustaan, valtavasta alkoholinkulutuksestaan ja vaikkapa hänen entisestä poikaystävästään, 50 Centistä.

Tässä neljäosaisessa dokumentissa hän keskittyy avioliittoon, teknologiaan, rasismiin ja huumeisiin. Jokaiselle aihe-alueelle on niin ikään oma jaksonsa. Vaikka jaksot ovat suhteellisen pitkiä (noin puolitoista tuntia) kuluu aika tätä voimakasta, rohkeaa naista katsellessa todella nopeasti. Kun hän haastattelee ihmisiä, joilla on eri mielipiteet kuin hänellä, ei hän pelkää ilmaista omaa suhtautumistaan asiaan, mikä on mielestäni virkistävää. Liian usein pelätään tuoda omat mielipiteet mukaan keskusteluun tai pelätään haastaa toinen ihminen mielipiteistään. Erityisesti toimittajat, joiden täytyy sitoutua olemaan puolueettomia, ovat usein siksi vähän tylsiä ja omasta mielestäni esimerkiksi uutisten katsojaluvut ehdottomasti nousisivat, jos toimittajille annettaisiin lupa vähän maustaa juttujaan ja poistaa turha objektiivisuuteen pyrkiminen. Ei siihen joka tapauksessa päästä.

Chelsea Handler ei ole toimittaja. Ei todellakaan. Hän on koomikko sieluun ja vereen. Siinä myös makaa dokumentin vahvuus. Olen aiemminkin tykästynyt muun maussa Joan Riversin dokumenttiin, sillä koen, että koomikoilla on niin paljon opetettavaa meille muille kuolevaisille, miten maailmaa oikeasti kuuluisi tarkkailla ja miten asioita ei todellakaan saisi ottaa niin hemskatin todesta. Handlerin dokkari on kuitenkin perinpohjaisesti erilainen kuin Riversin. Siinä missä Riversin dokkari keskittyi nimenomaan tämän koomisen legendan elämään ja henkilökohtaisiin haasteisiin menestyksen kanssa, Handlerin dokumentti keskittyy näihin neljään aihealueseen.

Nyt, on hyvä huomata, että kyseessä ei tod ole mikään tiededokumentti, eli jakson loputtua emme juuri ole saaneet selville mitään sen syvällisempää aiheesta kuin jaksoa aloittaessamme. Mutta se ei haittaa menoa yhtään. Handlerilla on kuitenkin mielenkiintoinen näkökulma, josta hän lähestyy esimerkiksi teknologia-teemaa ja tämä tekee näistä aiheista mielenkiintoisen. Eikä siinä vielä mitään, mutta dokumentti on loistavan voimaannuttava. Kun näemme miten mitä erikoisin, ehdottomin, suorasanaisin, hauskin ihminen suhtautuu näihin asioihin, ehkä osaamme itsekin tulevaisuudessa nähdä esimerkiksi teknologian kehityksen eri silmin, kuin miten olemme tottuneet sitä tarkastelemaan. Opimme myös suhtautumaan omaan elämäämme tietyn tulisuuden ja (juuri oikeanlaisen määrän) välinpitämättömyyden kera.

Onhan se tietenkin lohduttavaa nähdä tälläinen esimerkki loistavasta ihmisestä, joka rakastaa elämäänsä ja itseään, siltikin vaikka ei ole seurannut perinteisempiä polkuja elämässä. Hän ei ole kuten jokainen muu lukion luokkakokoukseen palaava perheenäiti - sairaanhoitaja - naimisissa 15-vuotta. Ja välillä on ihana nähdä mediassa henkilöitä, jotka vähät välittää poliittisesta korreuktiudesta tai siitä, mitä ihmiset hänestä ajattelevat.






...=)



8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Aikoinaan, eli vuonna 1978 ilmaantui markkinoille semmottis eroottissävyinen pätkä, jonka nimeksi tuottajat lätkäisivät Debbie Does Dallas. Tuo meikän kommentti koitti olla nokkela väännös siitä :D

      Poista
    2. Noniin, selkis! Duh, tyhmällekin... Ei oo ihan nää cultural references, hallussa kuten sulla =)

      Poista
    3. Heh, ei hätiä mitiä. Kaikkea tarvitsekaan tietää. Varsinkaan mitään noin turhaa.

      Poista
    4. Mutta nyt vasta ymmärrsin, mistä tuo nimi tuohon dokumenttiin on väännetty...
      ...kiitos sinun...!

      Poista
    5. No ei välttämättä. Voihan se olla sattumaakin ja samalta kuulostavaakin vain.

      Poista
    6. Epäilen... xD
      Mutta se taaskaan ei kerro mitään, jos minä epäilen. Tuli taas todistettua älykkyyteni rajat tänään, kun tajusin viikkokausia ottaneeni vettä vesiautomaatista täysin väärin. Olin ottanut vesiautomaatista vettä ensin muovimukiin ja sitten kaatanut siitä muovipullooni, jotta voin juoda myöhemmin. No tänään sitten tajusin, että jumalauta, siitä vesiautomaatistahan saa suoraan kaadettua siihen pulloon sitä vettä! Sanomattakin selvää, että minulla oli todella älykäs olo, tajuttuani tämän monen viikon jälkeen vesiautomaatin käytön aloitettuani...

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...