14 joulukuuta 2015

Movie Monday #35 - Vain muistoissa jälleen sen luokseni saan

"Nuoruus. Ihanaa. Kamalaa. Nostalgista. Ahdistavaa.Mikä on sinulle se nuoruuselokuva? Se, johon kiteytyy sinun mielestäsi kaikki se, mitä nuoruus sinulle merkitsee tai merkitsi?Onko se sellainen, jonka katsoit aikoinaan monta kertaa ja johon liittyy muistoja? Vai onko se kenties elokuva, jonka olet nähnyt vasta aikuisena ja hämmästellyt, miten joku on voinut niin onnistuneesti siirtää sinun ajatuksesi ja muistosi valkokankaalle?Toki voit mainita useammankin elokuvan jos niin haluat."

Valitsen elokuvan tähän haasteeseen kriteerein, että olen nähnyt elokuvan vasta aikuisena ja hämmästellyt, miten joku on voinut niin onnistuneesti siirtää minun ajatukseni ja muistoni valkokankaalle, kuten jo haasteessa seitsemän lupailin.

Kyseessä on Stand By Me - Viimeinen kesä (1986)

Aiemmin (haasteessa 7) mainitsinkin jotain River Phoenixin upeista näyttelijäntaidoista, jotka ehdottomasti kulminoituvat tähän elokuvaan. Olen joskus rustannut arvostelunkin tästä leffasta, mutta en siihen enää pystyisi. Hauska juttu itse asiassa, ensimmäisen kerran näin tämän elokuvan todella nuorena, jollon se ei tehnyt suurtakaan vaikutusta. Mutta vasta myöhemmin, kun olen tajunnut, että elokuvan tapahtumat voisi ihan hyvin olla omasta lapsuudestani. Kuinka lapsena minullakin oli joukko ystäviä, joiden kanssa olimme todella läheisiä ja uskoimme viettävämme aikaa keskenämme tästä ikuisuuteen. Ja kuinka ajan saatossa elämä vei meitä kaikkia eri suuntaan ja kuinka huomasimme, että meistä kasvoi perustavanlaatuisesti erilaisia ihmisiä. Emme ole pitäneet yhteyttä vuosiin. Olin tästä surullinen pitkän aikaa ja silloin eritoten Stand by Me kirveli todella paljon, sillä onhan se nyt haikeaa luopua jostain niin tärkeästä elämässään. Mutta nyt tiedän, että tulen olemaan aina kiitollinen siitä ajasta ja kaikesta, jota koimme yhdessä ja sitä ei tule mikään muuttamaan. Nyttemmin olen oppinut myös nauttimaan muutoksesta, sillä tiedän, että kun luopuu jostain, uusi ovi aukeaa ja silleen.


p.s. olipas muuten vaikeaa avautua näin vuolaasti omista henkilökohtaisista kokemuksista ja arvista.




5 kommenttia:

  1. Ajaton klassikko, sitä ei käy kyllä kieltäminen. Blu-ray julkkari tästä leffasta on muuten mainiota katseltavaa ei pelkästään elokuvan vuoksi, vaan myös kylkiäisenä tulevien ekstrojensa. Suosittelen hankkimaan sen, ellet ole jo niin tehnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelma vaan on se, että en tiedä pystynkö tätä enää katsomaan...
      Mutta kiitti vinkistä ;)

      Poista
  2. Sitä kasvaa yhteen tai erilleen.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...