14 syyskuuta 2015

Nigthcrawler (Nightcrawler)

Katson Los Angelesin öistä maisemaa. Kysessä on Nightcrawler-elokuvan lopputekstit. Ainoa ajatus, joka pyörii päässäni on, että kuinka surkea pomo Dan Gilroylla on täytynyt olla, että hän on päättänyt tehdä hänestä hahmokuvauksen? Jake Gyllenhaal näyttelee uransa hienointa roolia, muuttuen Lou Bloomiksi, joka alkaa kuvata onnettomuuksia öisessä Los Angelesissa, myyden niitä uutiskanaville. Tarkalleen ottaen yhdelle kanavalle, jonka uutistoimitusta johtaa määrätietoinen Nina Romina (Rene Russo).

Olemme nähneet tuhansia ja taas tuhansia elokuvia työttömistä taiteilijoista niin Los Angelesissa kuin ympäri maailmaa yrittäen murtaa tietään huipulle, mutta en ole aikaisemmin nähnyt niin sanottujen nightcrawlerien työkenttää. Kuinka kilpailuhenkistä ja vaativaa se onkaan. Nightcrawler on siis termi, jota käytetään onnettomuuksien perässä juoksevista kuvaajista, yleensä öiseen aikaan, siitä termi:
*Night= yö,
*crawler= varmastikin siksi, koska he vain taltioivat onnettomuuspaikkoja, nostamatta tikkua ristiin auttaakseen uhreja, välillä jopa aiheuttaen lisätuhoa.
...Ihmettelen vain, miksi tästä ei ole tehty elokuvaa aikaisemmin?

Jo heti ensimmäisestä hetkestä, kun näemme Lou Bloomin, tiedämme, että tällä kaverilla eivät ole kaikki mutterit kiristettyinä. Hän on työtön rikollinen, joka on opetellut kaikki mahdolliset mantrat, joita amerikan unelmaa tavoitteleville tarjotaan niissä miljoonissa oppaissa, joita jo miljoonansa tienanneet ovat kirjoittaneet, koska ei tiedä mihin muuhunkaan uskoa. Bloom on yksineläjä. Omien sanojensa mukaan, hän ei vain pidä muista ihmisistä. Hän ei pelkää suorittaa rikosta, jotta se edistäisi hänen omia päämääriään. Päädyttyään uutiskuvaajaksi hän menee uskomattomiin mittoihin saadakseen eläväistä, ensikohtaista materiaalia rikospaikalta ja/tai onnettomuuspaikalta - mitä pahempi, sen parempi. Ehkä elokuva ei olisikaan mitään ilman tätä mielenkiintoista päähenkilöhahmoa. Ohjaaja Dan Gilroy tekee hienon päätöksen jättää hahmon tausta täysin aukinaiseksi. Emme tiedä kuka hän on, mistä hän tulee tai edes mitkä ovat hänen päämääränsä. Tämä pitää meidät täysin lukittuina elokuvaan. Haluamme tietää enemmän hahmosta. Haluamme kurkistaa hänen, selvästi rikkinäisen, kuoren sisään. Rako on jo tehty, haluamme repiä sen avonaiseksi. Kuten todettu, Bloom saavuttaa jopa työnantajan aseman elokuvan edetessä, aloittaen yhdellä alaisella; viattomalla ja epäuskoisella Rickilla (Riz Ahmed), joka kodittomuuden pakottamana hyväksyy työn, vaikka työnantajana olisikin mies, kuten Lou Bloom.

Elokuva on siinä mielessä kuitenkin melko yksinkertainen. Valtaosa elokuvasta kuluu kuvatessa Louta ja Rickiä heidän autossaan rynnäten pitkin L.A:n katuja poliisiradiota kuunnellen, mahdollisen onnettomuuden toivossa. Tämä on ehkä hieman turhauttavaakin, sillä jo puolessa välissä elokuvaa, haluaisimme jo päästä pois tästä autosta ja nähdä minne Loun tarina päättyy. Joka tapauksessa on minusta elokuva varsin hyvä. -Loistava kuvaus hahmosta, jolta puuttuu perusinhimilliset piirteet kuten empatia ja moraalintaju.-

Ihmiset ovat anatomisesti samanlaisia, ellei oteta huomioon mutaatioita. Kaikilla on hiukset, jalat, silmät, suu ja ääni. Sen lisäksi useimmat ihmiset ovat samanalaisia psykologialtaan, mieleltään. Me kaikki toteutamme yleistä ihmisyyden ideaa. Meillä on kyky empatiaan, moraalin tunne, käyttäytymisnormit; mitä sanoa, kenelle ja milloin. Kaikki ihmiset yleensä pyrkivät kohti samaa päämäärää ja meitä ajavat samat motiivit. Siksi näyttelijän on helppo samaistaa rooli itseensä, antaa roolihahmon esimerkiksi tervehtiä samoin kuin itse tervehtisi mahdollista tulevaa työnantajaa, antaa roolihahmonsa nauraa samoille asioille kuin itse nauraisi. Lou Bloom on tästä syystä lähes mahdoton rooli näyttelijälle. Hänessä ei ole mitään yleistä ihmisyyttä, ei mitään yleisiä piirteitä. Suoraan sanottuna hahmo on outo. Gyllenhaal yltää, luodessaan tätä roolia, legendan mittasuhteisiin. Unohtakaa Brando, meillä on Gyllenhaal! On kuin Gyllenhaal muuntuisi Bloomiksi, kuin hän katoaisi tämän miehen taakse, lainaten hänelle vain kehonsa, unohtaen kaiken itsestään. Kehittäen aidon, uskottavan ja realistisen henkilöhahmon, joka on kuitenkin varsin kummajainen. Jos tämä ei ole viime vuosien parhainta näyttelijäntyötä, niin en tiedä mikä on!

Russo todistaa huomattavaa älykkyyttä roolissaan. Hän on kärkevä, voimakas, vaikuttava ja aito, uramotivoituneena uutispäällikkönä. Roolisuoritusten lisäksi, elokuvan käsikirjoitus on hieno, etenkin roolihahmojen luonnissa, myös musiikista vastaava James Newton Howard ja kuvauksesta vastaava Robert Elswit istuvat osiinsa erittäin luontevasti. Kaiken kaikkiaan, erittäin omalaatuinen elokuva omalaatuisista henkilöistä. Mikä on sitä mielenkiintoisempaa?






...=)






3 kommenttia:

  1. Ainoa oikea Nightcrawler on X-menin Nightcrawler.
    Siitä huolimatta tämä Nightcrawler vaikuttaa kyllä aika kiehtovalta.

    VastaaPoista
  2. Ai tämä ei sitten ollutkaan Kurt Wagnerin sooloelokuva... Noh, ei se mitään. Vaikuttaa sen verran mielenkiintoiselle, että täytyy ottaa jossakin kohtaa ohjelmistoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin inhosin elokuvan nimeä, ennenkuin näin sen, juurikin, koska X-men kolmosessa oli tämä Nightcrawler (joka katosi kyllä niistä leffoista jäljettömiin) ehkä kuulemme hänestä vielä tulevaisuudessa lisää, vaikka ei sitten tämän leffan muodossa kuitenkaan! XD

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...