29 kesäkuuta 2015

Movie Monday #11 - Ärsyttävin elokuvahahmo

<<edellinen<<                             >>seuraava>>

Tämän viikon Movie Monday-haaste on esitettykin hauskasti:

"Rakkainta elokuvahahmoa kyseltiin jo vähän aikaa sitten, mutta mikä elokuvahahmo on se kaikkein ärsyttävin? Ketä et sietäisi tosielämässä ollenkaan? Kenen persoonallisuus tai teot saavat sinut näkemään punaista? Kerro mikä, mitkä asiat sinua valitsemassasi elokuvahahmossa ärsyttävät ja miksi."

... nyt on siis kerrankin hyvä haaste, jossa pääsee oikein sydämmensä kyllyydestä valittamaan.


  1. Luonnollisesti ensimmäisenä mieleen tulevat kaikki "muka-hauskat" hahmot, kuten kaikki Jim Carreyn koomiset "taiteilut", itselle myös kaikki Jackie Chanin esittämät typerykset voitaisiin laskea tähän ensimmäiseen kategoriaan. Koomikot yleensä ovat vähän sellaisia, että toisia ne naurattaa ja toiset eivät voi sietää. Minä esimerkiksi vastasin Mr. Beanin suosikkihahmokseni ja tiedän, että moni ei voi sietää sitä hahmoa. Minä puolestani en voi sietää Jackie Chania.
  2. Myös muutamat monien romanttisten komedioiden pääosissa olevat naiset ovat usein ärsyttäviä. Erityisesti tulee mieleen Sinkkuelämää-elokuvista tuttu Carrie Bradshaw, jota i-n-h-o-a-n, hänen kaikkine pikkumaisine ongelmineen [kaikista ärsyttävin hetki oli kyllä tv-sarjan puolella, tosin elokuvassakin on ärsyttävää hänen nalkutuksensa siitä, että hänen viimeinkin nappaama aviomies vain mukamas laiskottelee sohvallla, niin tv-sarjassa Carrie vetää pultit kun hän on kylässä ystävänsä luona ja häneltä katoaa kenkäpari. Ystävä ei ymmärrä, miksi Carrie näin hermostuu, eikä kyllä kukaan muukaan. Se oikeasti on vain kenkäpari, mutta jakson lopussa Carrie vaatii ystäväänsä korvaamaan nämä kengät hänelle...Argh..) - toinen hyvä lisä tähän kategoriaan on Drew Barrymore kirkuvan naamansa kanssa, joka kyllä saavutti huippunsa vieläpä Adam Sandlerin mätäsurkeassa elokuvassa Blended, joka vieläkin aiheuttaa painajaisia. En voi sietää Drew Barrymorea.
  3. Sitten kolmas ryhmä on kaikki ällöttävät hahmot. Ja kyllä, mieleen tulee ensimmäisenä Rhys Ifansin esittämä hyypiö Notting Hillista, hahmo, joka pilaa muuten täydellisen elokuvan. Myös Pirates of the Caribbeanissa nähtävä silmähyypiö on täysin turha "mukamas koominen lievite" elokuvasarjassa. Huoh...
  4. Ehkä helppoa olisi myös luetella lista elokuvien antagonisteja, mutta sitä tässä ei teknisesti kysytä.
Ja koska en halua vain luetella hahmotyyppejä, joudun nyt miettimään jonkun oikeasti ärsyttävän hahmon, joka ei vain edusta tyyppiään. Ja siksi pidän miettimistauon. Ja päädyin kahteen vastaukseen, koska ensimmäinen kuuluu tuohon ensimmäiseen kategoriaan.

ELI VASTAUKSENI ON:

  1. Tommy Lee Jones, Man of the House. En ylipäätänsäkään voi sietää Tommy Lee Jonesia, paljon kehuttua, yrmynäyttelemistä, jossa ei siis näyttele pätkääkään ja on samalla ilmeellä voittanut Oscarin (napaten sen muun muassa Leo DiCaprion nenän edestä) ja liitänyt urallaan montakymmentä vuotta. Tämä on minulle täysi ihme, miten tällä miehellä voi vielä olla töitä Hollywoodissa. Hän on SURKEA! Erityisen kamala hän on elokuvassa Man of the House, jonka pitäisi olla komedia, mutta en minä paljon nauranut. Jotkut suorastaan jumaloivat Tommy Lee Jonesia niin dramaattisena kuin komeedisena näyttelijänä, minä en voi sietää, miten hän vetää aina sen saman ilmeen - saman hahmon ja sekin on täysin surkea ja tylsä.
  2. Koska tämä ensimmäinen vaihtoehtoni kuuluu tuohon ensimmäiseen listaamaani kategoriaan ja lupasin, etten vastaa vain esimerkkiä kategoriasta, vastaan toiseksi vastauksekseni hahmon / hahmot muutenkin ärsyttävästä elokuvasta Pientä säätöä. Se on kyllä ollut yksi suurimmista pettymyksistä, joita olen kokenut vähään aikaan. Senhän pitäisi olla kuin minulle tehty. Meryl Streep ja Steve Martin, romanttinen komedia, Nancy Meyers, mutta en voi sietää sitä. Se on kamala elokuva ja mikä tekee siitä ekstrakamalaa on Meryl Streepin ja Alec Baldwinin esittämien hahmojen lapset. Siis elokuvassa. Nämä lapset, joita muun muassa Hunter Parrish (joka taitaa olla urallaan erikoistunut esittämään Alec Baldwinin poikaa) ovat kaikki yli kaksikymppisiä aikuisia, mutta käyttäytyvät kuin pienet lapset. Arghhh.... pelkkä ajatteleminenkin heitä saa vereni tosiaan kiehumaan.
Jotta tekstistä ei jäisi täysin karvas maku suuhun, voisinkin toivottaa tässä hyvää kesää, nyt kun se viimein on ainakin lämpötilansa puolesta sinne asti päässyt. Itsellä saattaa kirjoitustahti hiljentyä hieman lähiaikoina, olenkin aika urakalla tässä hiljattain kirjoitellut, kun tosiaan on ollut ihanasti aikaa juuri siihen. Se tulee luultavasti kuitenkin loppumaan piakkoin.

Sen voisin todeta tähän loppuun, että minusta on niin hupaisaa, miten jäätelö on kuin suomalaisten kansallisherkku. Varsinkin kesällä. Se on hupaisaa. Elaboroin...

Itse en pidä jäätelöstä (I know, a shocker). En voi sietää sitä sokerista, teollista mössöä, jota ei pysty edes napostelemaa, kun se sulaa suuhun heti kun sitä maistaa. Eli ei tosiaan ole minun jälkiruokani. Niin minusta on varsin eriskummallista, miten tälläinen minunkaltaiseni (outo, tiedän,) jäätelövihaaja ei tunnu pääsevän sitä pakoon. Joka puolella on AINA jäätelöä. Oli jälkiruokalistan vaihtoehtoina aina mitä vain, on niiden joukossa aina jäätelöä! Aina. Sitä tarjotaan jokaisen kodissa vieraille ja sitä syödään toreilla ja kaupoissa ja kauppojen pihoilla ja kotona ja puutarhassa - sitä on kaikkialla. Ja ihmiset pelästyvät aina yhtä paljon kun kerron, että en pidä jäätelöstä. Se on useammille todella kummallista. Mutta on silti jotenkin hupaisaa, miten raavaatkin äijät kutsuvat jäätelöä "jätskiksi" ja heitä voi nähdä nuolemassa eskimopuikkoja siellä sun täällä. =) Se on hupaisaa. 







Hauskaa kesää siis kaikille =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...