01 huhtikuuta 2013

Titanic (Titanic)

Titanic on oma suosikkini, kuten se on varmaan kaikkien suosikki. Ja olemme kaikki nähneet sen satoja kertoja. Jo niin, että se on muodostunut jo omaksi kliseekseen. Mutta se puhuu vain elokuvan puolesta, ei sitä vastaan. Titanic on saavuttanut jokseenkin jopa kulttiaseman. Se viehättää katsojia sukupolvesta toiseen.
Elokuva kertoo RMS Titanicin neitsytmatkasta, laivan uppoamisesta ja sen kyydissä olleiden viimeisistä tunneista. Kaiken keskiössä on Kate Winsletin esittämä Rose DeWitt Bukater, ylhäisen luokan nuori nainen, joka on kihloissa öykkärimäisen herrasmiehen (Billy Zane) kanssa, ja Jack Dawson (Leonardo DiCaprio), huoleton työväenluokan maailmanmatkaaja, jolla ei ole kahta penniä taskuissaan. Hän voitti liput Titanicille korttipelissä. Tavattuaan Jackin, Roselle avautuu kokonaan uusi, taistelemisen arvoinen maailma, joka on niin täysin eri hänen omasta, sääntöjen muovaamasta todellisuudestaan. Jack ja Rose rakastuvat vain muutama tunti ensikohtaamisensa jälkeen (joku voisi väittää ensikohtaamisella...) ja kun tajuavat, että Titanic on uppoamassa, haluavat he viettää jokaisen hetken, saatollisesti viimeisistä tunneistaan, yhdessä.
      Kaikki Titanicissa on suurta, eeppistä. Niin visuaaliset tehosteet, lavasteet, tekemiseen käytetty raha kuin elokuvaan saadut näyttelijätkin. Tämä on suuren luokan elokuvallisuutta, mutta silti siinä löytyy jotakin maanläheisesti vetoavaa. Jokainen meistä haluaa olla vapaa. Jokainen meistä haluaa elää kuin ei olisi huomista ja jokainen meistä haluaa tulla pelastetuksi, jokaisella mahdollisella tavalla.
     Tekninen taituruus on upeaa. Olemme heti ensi hetkistä Titanicin kyydissä, aistimme sen henkevyyden, jota matkustajat varmasti tunsivat ja siksi sen kohtalo onkin kaksinkerroin katastrofaalisempaa. Kaiken heijastavana elementtinä, elokuvan ytimessä kuitenkin toimii niinkin yksinkertainen rakenne kuin kahden ihmisen rakkaus. DiCaprion ja Winsletin kemiat kohtaavat täydellisesti, siitä ei ole epäilystäkään. He ovat ratsastaneet tiensä ihmisten sydämiin peruuttamattomasti. Siitä täytyy antaa myös käsikirjoitukselle propsit. Harvoin kahden ihmisen vuorovaikutusta, sen välittömyyttä, silloin kun se toimii, on kuvattu näin luonnollisesti.
     Ohjaus, musiikki - kaikki valaistuksesta puvustukseen on tuonto-arvoltaan korkeaa. Kuka voisikaan olla itkemättä kun ne ensimmäiset sävelet My Heart Will Go On-kappaleesta pärähtävät soimaan. Titanic on ikuinen suosikki. Jos haluaa puhdistaa kyynelkanaviaan, pistää Titanicin päälle. Se on taidokas, eeppinen klassikko. Titanic on ikuinen suosikki, ansaitusti menestynyt. Ja aika ja elokuvan jatkuva suosio puhuvat vain sen puolesta, huolimatta siitä, että samalla sen kliseisyys ja itsestäänselvyys kasvavat. Miksi joku asia olisi valtavirtaa, ellei syystä? Elokuvan rakenne on kuitenkin autenttisen ikimuistoinen, ajaton ja koskettava. Jokainen elementti elokuvassa on symbioosissa keskenään ja kokonaisuutena on täydellinen elokuva, jonka pariin jaksaa aina palata, kun siltä tuntuu. Elokuvien taikaa parhaimmillaan. Elokuva, joka on ajaton. Maailman paras elokuva. Ja kyllä Jack ja Rose vaan niin ihania ovat.

 
 










...=)



3 kommenttia:

  1. Titanic muka kaikkien suosikki elokuva?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On. Kyllä, Titanic on kaikkien suosikki - jopa sinun xd

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...