30 maaliskuuta 2013

Takaikkuna (Rear Window)


Takaikkuna on Alfred Hitchcockin ohjaama yhdysvaltalainen jännityselokuva vuodelta 1954. Sen pääosissa on James Stewart ja Oscar-voittaja Grace Kelly. Sivuosassa Thelma Ritter.
   Elokuva kertoo L.B. Jefferiesista, uutisvalokuvaajasta, joka on onnettomuudessa murtanut jalkansa. Hänen jalkansa on viikkoja kipsissä ja häntä käy katsomassa vakuutusyhtiön sairaanhoitaja Stella (Thelma Ritter) ja häneen rakastunut seurapiirineito Lisa Fremont (Grace Kelly). Jefferiesilla ei ole muuta tekemistä kuin sisäpihan toisella puolella asuvien seuraaminen ikkunasta. Lisa on tulisesti rakastunut "Jeffiin", mutta häntä suhde epäilyttää. Eräänä yönä Jeff kuulee huutoa ja näkee erään naapurin poistuvan asunnostaan monia kertoja ja Jeff epäilee naapurin murhanneen vaimonsa.
   Takaikkuna on Hitchcockin yksi ylistetyimmistä elokuvista. Hitchcock on kuten sanotaan jännityksen mestari ja hänellä on hyvin yksilöllinen tapa luoda jännite. Takaikkuna on nerokas pikku elokuva, joka on yllättävän monipuolinen ja sopii kaikille, ei pelkästään elokuvan ystäville tai jännitystä janoaville. Hitchcock valottaa hienosti naapurien elämään ja kuten Jeff katsojakin on sidottu yhden ikkunan taakse. Meidän täytyy eläytyä Jeffin jännityksen hetkiin hänen lähetettyään Lisan naapurin asuntoon johtolankoja etsimään.
   Grace Kelly osoittaa olevansa elokuvataiteen legenda elokuvassa Takaikkuna. Hänen yksinkertaisesti tunnetuin elokuvansa. Hitchcock selvästi osaa hyödyntää Kellyn parhaat puolet ja heidän keskinäinen kemiansa on ainutkertaista. James Stewart hyödyntää rooliaan parhaalla mahdollisella tavalla ja saakin tuotua elokuvaan niin paljon jännitystä Jeffin hahmon kautta kuin edes olisi mahdollista. Tämä elokuva ei kuitenkaan ole muuta kuin ylistys suurelle ohjaajalle, Alfred Hitchcockille.
   Takaikkuna on maineensa veroinen. Jokaisen tulisi nähdä tämä elokuva sillä niin kauniisti se on rakennettu. Idea on hyvin omaperäinen ja toteutus on sitäkin parempi. Vain yksi ohjaaja pystyy luomaan saman realistisen tunnelman niin satunnaisesta aiheesta. Meidän täytyy vain luottaa Jeffiin kuten Lisan ja Stellan.
   Elokuva on miellyttävä jännäri. Miellyttäväksi sen tekee Grace Kelly ja Alfred Hitchcok. Meille tulee turvallinen olo katsella niin vahvaa ohjaamista ja historian kirjoittamista. Takaikkuna on elokuvahistoriaa parhaimmillaan. Hauskin puoli elokuvasta on Hitchcockin tapa esitellä meille Jeffin maailman. Ihmiset jotka hän näkee ja joita hän tarkkailee ikkunastaan edustavat koko ihmiskunnan kirjoa. Kerrostalo-asuminen saa uuden merkityksen elokuvan myötä. Ehkä jopa tarkkailemalla muiden ihmisten käyttäytymistä heidän ollessaan yksin saamme selville jotain itsestämme...



9









...=)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...