15 maaliskuuta 2013

Rakkaus (Amour)

Amour on ranskalais-itävaltalainen elokuva joka valmistui vuonna 2012. Sen ohjasi Michael Haneke ja pääosissa on Emmanuelle Riva ja Jean-Louis Trintignant. Sivuroolissa nähdään myös Isabelle Huppert.
  Elokuva kertoo Annesta ja Georgesista, eläköityneistä musiikinopettajista. He asuvat Pariisissa melko pienessä kerrostaloasunnossa. Anne saa sairaskohtauksen ja Georges joutuu hoitamaan Annea heidän kotonaan, koska Anne ei halua sairaalaan. Anne joutuu pyörätuoliin ja lopulta vuoteen omaksi ja lopulta ei pysty edes puhumaan.
  Elokuvan juoni ei ole monimutkainen tai pitkä. Se on perusidealtaan melko yksinkertainen, mikä ei tarkoita, että se olisi jotenkin huono asia. Elokuva etenee suppilomaisesti loppua kohti. Ensin melko laaja elämänpiiri kapenee vain kahteen ihmiseen Anneen ja Georgesiin. Suppilomaisuus kuvastaa heidän rakkauttaan ja syvää välittämistä toinen toistaan kohtaan. Suppilomaisuutta kuvataan ikkunoiden sulkemisella elokuvan edistyessä. Tilannetta kuvaa hyvin heidän tyttärensä ahdistuneisuus ja kuitenkin Annen ja Georgesin tietty tyyneys ja tietävyys. He näkivät tilanteen jo kaukaa. Anne sanoo elokuvan alussa haluavansa kuolla ennen kuin joutuisi "vuoteen omaksi", mutta Georges ei anna. Siksi Georges pysyy kärsivällisenä Annen vierellä; he rakastavat toisiaan.
  Elokuva on hyvin ranskalainen. Ranskalaisen elokuvan juuret paistavat katsojan naamalle. Haneke on erittäin auteur ja on kuin hän olisi kolmas pääosan näyttelijä. Hän on ohjannut elokuvan niin taidolla, että vaikka ohjaajaa ei näy kuvassa on kuin katsoja voisi hänet näkymättömistään nähdä. Elokuva on hyvin tunteellinen tavassaan kuvata Annen tilaa: sen autenttisuus ja tunnetilat mitkä välittyvät Annen sanomatta sanaakaan. Emmanuelle Riva on loistava. Helposti yksi parhaita roolisuorituksia ikinä. Hän pystyy omalla kehonkielellään ja painotuksillaan luomaan enemmän mitä toiset tuhannella vuorosanalla. Hän kommunikoi selvästi erityisen hyvin ohjaajan näkemystä ja luo unohtumattoman, aran, paljastetun roolisuorituksen. Elokuva olisi vain 3/4 sen loistosta ilman Emmanuelle Rivaa. Jean-Louis Trintignant on puolestaan hyvin aito. Hänen draamallinen kosketuksensa elokuvaan on jälkiä jättävä. Hän luo Georgesista hänen "tavallisuudestaan" erikoista, ihmeellistä ja poikkeuksellista. Harva näyttelijä pystyisi samaan. Trintignant antaa hyvin tukea sekä Rivalle että muille näyttelijöille. Hyvän ohjauksen lisäksi näyttelijäsuoritukset ovat parasta.
   Rakkaus on mestariteos. Se on kaunis. Ikoninen. tunnepitoinen, rakastettava. Rakkaus. Ei ole yhtään kehuvaa adjektiivia joka ei kuvaisi tätä elokuvaa. Sen monitasoisuus ja taiteellisuus. Erityisesti teatterikohtaus, jossa kamera kuvaa lavalta yleisöä, jossa myös Anne ja Georges ovat. Se on lähtökohta ja loppukohta on... Elokuvan alussa.

10








Kuvissa Oscar-ehdokas Emmanuelle Riva





...=)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...